Uudenmaan taidepalkinto 2009

Taide tiedon maailmassa

Tieteen näkökulmasta taiteen puutarhaan

Tieto

Kokemus synnyttää tietoa. Leonardo da Vincin sanoin: ”Tieto on kokemuksen tytär”. 

Salo – Pyhälän kirjasta Amazonia (1991) on mieleeni iskostunut kuva Kayapo-

intiaanien puutarhasta, joka näyttää ensisilmäyksellä lähinnä viidakolta. Kirjan 

antama tieto kertoo kuitenkin, että kyseessä on puutarha, joka jäljittelee sademetsää. 

Viljelykasvit kasvavat sekaisin suojaten toinen toisiaan auringolta, tuulelta ja sateelta. 

Tieto siitä, että kuva esittää puutarhaa lukuisine eri lajeineen hämmentää kuvan 

katsojaa. Samalla sen visuaalisuus saa aivan uusia ulottuvuuksia. Näennäisestä 

kaaoksesta syntyy tiedon kauneutta. 

Toisenlaisen näkökulman tietoon avaa väittämä: ”Tieto on valtaa.” Tiedon vallan 

korostamisesta syntyi esineellinen ja teknokraattinen maailmankuva, jossa tieto 

perustuu eksakteihin luonnontieteisiin, muuttumattomiin luonnonlakeihin ja 

mekanistisiin malleihin, jolloin luonto nähdään lähinnä raaka-aineen lähteenä, joka on 

ihmisen vallassa ja käytössä. Tieto, äly ja järki olivat lähes synonyymejä.

Tiedon välittyminen

Lainaan jälleen Leonardo da Vinciä : ”Kaikki meidän tietämyksemme alkaa 

tunteesta.”. 

Tiedon välittymiseen ja ihmisen toiminnan taustoihin perehtynyt tutkija, neurologi 

Oliver Sacks kirjoittaa kirjassaan Mies joka luuli vaimoaan hatuksi (1998) 

tutkimuksistaan, joissa ihmisistä paljastuu esi-inhimillisiä muistoja ja maisemia – 

tietoa kaukaisesta menneisyydestämme, tietoa, jota on vaikea asettaa rationaalisen ja 

empiirisen maailmankuvan tueksi. Sacks kirjoittaa ihmisen sisäisestä kertomuksesta, 

jonka jatkuvuus ja merkitys on meidän elämämme. Tämä kertomus on 

identiteettimme, joka alituisesti ja alitajuisesti muovautuu havaintojemme, 

tunteittemme, ajatustemme, toimiemme ja puheemme välityksellä.

Solubiologi Rupert Sheldraken tieto-käsitteen moniulotteisuus on 

ristiriitaisuudessaankin erittäin kiintoisa. Hänen hahmottelemansa teoria lähtee 

morfisesta resonanssista - luonnon muistista - johon solujen sisäinen informaatio on 

koodattu. Tieto ei ole siis ahtaassa mielessä absoluutista ja objektiivista, ainutta 

totuutta, vaan toistettuja tottumuksia ja tapoja, jotka ovat kehittyneet ajan saatossa. 

Morfiset kentät kattavat ajallisesti menneisyyden ja nykyisyyden, joten meilläkin on 

mahdollisuus hyödyntää kehityksemme menneisyyteen liittyvää tietoa. Sheldraken 

mukaan myös nk. luonnonlait ovat tämän kaltaisen evoluution alaisia. Näin nähtynä 

luonto on kaikkien lajien verkosto, jossa ihmisen tulisi tasavertaisena tekijänä toimia 

yhteistyössä luonnon kanssa. 

Edellinen tiivistettynä: Tieto voi olla moniulotteista menneisyyden kokemuksista 

kumpuavaa toimintaa, ihmismielen ja tunteen rakentamaa maailmankuvaa, 

elämyksellistä tietoisuutta maailmasta. Se on myös eri tieteen alojen tutkimusten 

tuloksia, kokemusperäistä ja testattua tietoa ympäristöstämme.

Miten tieto tai tietoisuus on auttanut ihmislajia? Olemme tuhonneet suurimman osan 

elinympäristöstämme, suurimman osan eläin- ja kasvilajeista sukupuuttoon, 

vaikuttaneet kohtalokkaasti ilmastomme muutoksiin. Olemme myös ainoana lajina 

tuhonneet säännöllisesti toisiamme miljoonittain. Olemme selvittäneet tutkimuksilla 

kohtalokkaat tekomme ja niiden seuraukset. Olemme myös lentäneet kuuhun, 

selvittäneet universumin koostumuksen ja lähiplaneettojen historian.

Taide

Nykysuomen sanakirjan mukaan taide tarkoittaa niitä toimintoja ja tuotteita, joilla 

ihminen aisteilla havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itse kokemiaan 

tunnevaikutuksia. Tästä näkökulmasta taide on väline tunteen ja tunteen tiedon 

avaamiseksi. 

Taidetta ja sen yhteiskunnallista merkitystä korostetaan usein juhlapuheissa. Taiteelle 

annetaan näissä puheissa visionäärin ja vastuunkantajan viitta harteille. Taiteen 

muistutetaan merkitsevän meissä kaikissa piilevää luovuutta ja 

ennakkoluulottomuutta ja taiteen katsotaan kuuluvan saumattomasti yhteisön 

perustoimintoihin ja  tarpeisiin. Arkipäivän todellisuus juhlapuheiden jälkeen näyttää 

toisenlaiselta. Taiteen mahdollisuudet ja merkitys unohdetaan ja sille annetaan 

lähinnä viihdyttäjän rooli.

Oscar Parland, lääkäri ja kirjailija, puhuu kirjassaan Tieto ja eläytyminen (1991)  ei-

objektiivisesta tiedosta, jonka perustana on ympäristömme eläytyvä ja tulkitseva 

tarkastelu – tämä sopii sellaisenaan taiteen peruslähtökohdaksi.

Tuottaako tunne-elämys ja ”näkeminen” tietoa maailmasta ja sen ymmärtämisestä? 

Kaikkeen edelliseen viitaten – kyllä tuottaa. Taiteen tarjoama tieto (elämys) vaatii 

kuitenkin uskallusta sisäistä minää käyttävään tekijäkeskeiseen lähestymistapaan. Se 

vaatii avointa mieltä, rohkeutta vuorovaikutukseen, epäonnistumiseen ja näennäisesti 

hyödyttömiin tekoihin, jotta löytyy uusia näkökulmia. Esimerkkinä voisi mainita 

ydinfyysikko, nobelisti Richard Feynman, jonka kiinnostuksen kohteisiin kuuluivat 

monet elämän eri alueet kassakaapin murtamisesta alastonmallin piirtämiseen.

Taide tarjoaa tiedon maailmassa irrationaalisen mahdollisuuden hahmottaa maailmaa. 

Taide on vapaan ajattelun ja assosiaatioiden paja, jossa kaikki kokemukset, muistot ja 

tunteet tarjoavat perustan ymmärtämiselle ja tiedolle. Taiteen tarjoamat tiedon väylät, 

tunne ja eläytyminen, ovat perimmäisten kysymysten hahmottamisessa yhtä oleellisia 

tapoja kuin mikä muu malli tahansa.  Taide vetoaa holistiseen maailmankuvaan, jossa 

kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jossa ihmisen toiminta, meidän kertomuksemme ovat osa 

laajempaa (luonnossa olemisen) tiedon kenttää.

15.11. 2009 

Markku Hakuri

Kuvataiteilija 

Ympäristötaiteen professori